Pikaluotto aiheuttaa paljon maksuhäiriöitä

Pikaluotto eli pikavippi on ajanut yhä useamman ihmisen maksuhäiriöön. Vipi aiheuttavat nykyään yhä enemmän ja enemmän maksuhäiriöitä. Pikaluotto on suuruudeltaa yleensä noin sadasta eurosta pariin tuhanteen euroon oleva pikalaina. Pikaluoton saamiseksi ei vaadita mitään vakuuksia tai takauksia, mikä selittää niiden suurta suosiota. Pikavippejä otetaan moneen eri tarkoitukseen, kuten esimerkiksi lomamatkaan varten tai vaikkapa jotain isompaa hankitaan kuten esimerkiksi sohvan ostoa varten. Valitettavasta osa ottaa pikavippejä aikaisempien vippien takaisin maksua varten. Tästä seuraakin usein kierre joka yleensä johtaa makshäiriö merkinnän  saamiseen.

kuva 1

Kuinka paljon pikaluottoja otetaan ja kuka niitä ottaa?

Pikalainoja otetaan muihin  lainoihin verrattuna erittäin paljon. Taloussanomien kirjoituksen mukaan vuonna 2008 myönnettiin yli miljoona pikaluottoa. Samassa kirjoituksessa todetaan myös, että yleisimmin pikavipin ottaja on noin 20-25 -vuotias mies. On myös tilastollista faktaa siitä, että miehet hoitavat vippien takaisin maksun paljon huonommin kuin naiset. Miehet siis jostain kumman syystä ajautuvat maksuvaikeuksiin lainaa takaisin maksettaessa useammin kuin naiset. Pikaluottojen suurta suosiota selittää varmaankin niiden helppo ja nopea saatavuus. Pikavippiä haetaan yleensä internetissä tehtävällä verkkohakemuksella. Lainapäätökseen saa suhteellisen nopeasti, jopa alle tunnissa. Pienlainaa varten ei tarvita mitään vakuuksia tai takaajia eikä myöskään vakituista työpaikkaa.

Pikavippien korot ovat tähtitieteellisellä tasolla

Pikavippien korot ovat erittäin suuret verratuna pankista haettavien lainojen korkoihin. Laina-ajat ovat luonnollisesti huomattavasti lyhyempiä, mutta lainan korot ovat monin kertaiset. Taloussanomien vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan pikaluottojen todelliset vuosi korot voivat nousta reilusti yli tuhanteen prosenttiin. Korot ovat siis olleen aikaisemmin aivan järjettömällä tasolla, jos verrataan korkoa jonka esimerkiksi tavallinen pankki antaa lainalle. Vuonna 2013 Eduskunta sääti pikavippejä koskevan lain joka rajoittaa pikaluottojen todellisen vuosikoron huomattavasti pienemmäksi mitä aikaisemmin mainitsemassani Taloussanomien tutkimuksessa on käynyt ilmi. Pikavipeille voimaan tullut “korkokatto” rajoittaa kaikkia alle 2000 euron lainoja siten, että lainan todellinen vuosikorko voi olla enintään viitekorko plus 50 prosenttia. Tällä uudella lailla pyritään pienentämään maksuhäiriöihin ajautuvien ihmisten määrää, rajoittamalla todellista vuosikorko. Pikavippien korkokatosta on kirjoittanut muun muassa Taloussanomat vuonna 2013. Tämän korkokaton todelliset vaikutukset ovat olleen erittäin positiivisia. Niin sanotut kiskurikorot ovat kadonneet markkinoilta kokonaan. Pikavippejä tarjoavat yritykset ovatkin keksineet uuden tavan nostaa lainan kuluja ja rahastaa kuluttajaa. Koska suuret korot on kielletty on täytynyt keksiä porsaanreikä millä voidaan rahastaa kuluttaa pienlainalla. Korot on käytännössä siirretty erilaisiin lainan ylläpito ja hallinnoiti kuluihin ja muihin niihin liittyviin maksuihin. Lisäksi osa pikaluottoja tarjoavista yrityksistä on siirtynyt tarjoamaan vain yli 2000 euron lainoja, joita uusi laki ei koske. Pikavipeistä onkin tullut erittäin suuri bisnes. Taloussanomien artikkelin mukaan muun muassa Ferratum, joka tarjoaa pikaluottoja, teki vuonna 2012 tulosta lähes kolme miljoonaa euroa ennen satunnais erien vähennyksiä. Tämä kertoo siitä että pikavippi bisnes on erittäin rahakas bisnes niille yrityksille, jotka myöntävät pikaluottoja.

kuva 2